Tekijä: 4dadmin

Renkaiden ikä ja urasyvyys kertovat, koska ne on aika vaihtaa. Hälytysrajana on viiden sääntö: Hyvässä talvirenkaassa urasyvyys on viisi milliä ja ikää korkeintaan viisi vuotta. Miten sitten valita uudet renkaat?

Ensimmäiseksi kannattaa katsoa auton rekisteritietoja.

Siellä on merkittynä suositeltu/hyväksytty rengaskoko. Auton valmistaja on määritellyt alkuperäisrengastukseksi nopeusluokaltaan ja kantavuudeltaan auton suorituskykyä ja ajo-ominaisuuksia vastaavan rengastyypin. Auton alustarakenne on säädetty tämän rengastyypin käyttöön.

Renkaiden pitää olla samanlaiset

Autossa ei kannata käyttää samanaikaisesti erimerkkisiä ja -tyyppisiä renkaita. Jos talvirenkaat ovat nastoitetut, kaikkien neljän renkaan tulee olla samalla lailla nastoitettuja.

Kannattaa myös tarkistaa, että samalla akselilla olevat renkaat ovat kulumisasteeltaan samanarvoisia.

Uusi renkaat vähintään akseli kerrallaan. Vähemmän kuluneet renkaat laitetaan aina taka-akselille. Jotta nastarenkaat ovat lailliset, niistä saa puuttua nastoja enintään 20 prosenttia.

Renkaan pito-ominaisuudet korostuvat varsinkin lumisella ja jäisellä tiellä ajettaessa. Auton renkaan ja tien pinnan välinen kosketuspinta-ala on reilun kämmenen kokoinen. Sen pitävyydestä riippuu koko ajoneuvon hallinta ja talviajon turvallisuus. Renkaat kannattaa ratsata itse ja toimia ajoissa, oman ja muiden turvallisuuden vuoksi.

Parhaat ajo-ominaisuudet saavutetaan, kun kaikki renkaat vaihdetaan kerralla. Renkaan valintaa helpottavat valintakoneet. Kumhon nettisivuilla on rengasvalitsin, jonka avulla löytyvät helposti autoon kuin autoon sopivat renkaat. Ensin valitaan automalli, sitten rengastyyppi, pinta, leveys, profiili ja tuumakoko.

Kitka- vai nastarenkaat?

Kokenut kuljettaja ajelee kitkoilla yhtä hyvin kuin nastarenkaillakin, varsinkin lumisilla teillä. Jäisillä teillä nastat pitävät aina paremmin. Nastarenkaat kannattaa valita, jos ajaa paljon erilaisissa olosuhteissa ja eri vuorokaudenaikoina.

Nastallisia talvirenkaita saa käyttää 1.11. – 31.3. välisenä aikana tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin (myöhempi ajankohta on määräävä). Nastarenkaita saa toki käyttää muunakin aikana, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Kitkarenkaita suosivan ei tarvitse muistella tarkkoja päivämääriä.

Testit ja testivoittajat meillä ja muualla

Renkaan valintaan kannatta panostaa, jos haluaa autonsa alle mahdollisimman turvalliset ja toimivat renkaat. Tässä tarvitaan myös testilukutaitoa, sillä talvirenkaita testataan huomattavan paljon erilaisissa olosuhteissa ympäri maailmaa.

Suomalaisten kannalta luotettavimpia ovat testit, jotka on tehty aidoissa pohjoisissa olosuhteissa.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa tehtyjen talvirengastestien tuloksia ei voi suoraan soveltaa Suomen ajo-olosuhteisiin, sillä rengastyypeissä ja renkaiden ominaisuuksissa on merkittäviä eroja Suomen ja Keski-Euroopan välillä.

Kitkat vai nastat?

Mitä lähemmäksi talvikelit tulevat, sitä varmemmin käynnistyy keskustelu kitka- ja nastarenkaista. Kummallakin on vankkumattomat kannattajansa, mutta kädenvääntö taipuu yleensä nastarenkaiden voitoksi.

Tutkimustulokset vahvistavat nastarenkaiden edut, nastarengas antaa paremman pidon useimmissa keliolosuhteissa.

Nastat päihittävät kitkat – useimmiten

Kitkarenkaat pitävät lumisella alustalla yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin nastarenkaat ja ne ovat ajossa hiljaisemmat.

Kaikkein selvin ero nasta- ja kitkarenkaiden välillä on kuitenkin jäisellä tiellä ajettaessa ja näitähän Suomessa riittää. Tien pinnan kitka ei ole samanlainen kaikkialla. Nastarengas on ainoa rengas, joka tasoittaa ajo-olosuhteita, vaikka kitkataso tien pinnassa muuttuu.

Rannikkoseudulla tiet ovat usein jäisiä ja polanteisia, jolloin kannattaa käyttää nastarenkaita. Samoin kaupunkiliikenteessä kovaksi kiillottuneilla risteysalueilla nasta puree paremmin. Yöllä ja varhain aamulla, musta jään aikaan liikuttaessa, vain nastarenkaat tuovat riittävän turvan.

Kitkarenkailla ajavan ei tarvitse muistaa tarkkaan renkaidenvaihtopäiviä. Tässä piilee myös se vaara, että renkailla ajetaan ympäri vuoden. Kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet eivät vastaa kesärenkaiden ominaisuuksia ja niiden pehmeä pintakumiseos kuluu kesällä nopeasti.

Käy helposti niin, että renkaat eivät sitten enää toimi talvella. Jos kitkoilla ajetaan ympäri vuoden, niiden kunto heikkenee, sillä renkaissa on yleensä vähemmän urasyvyyttä ja myös rengaspaineet saattavat olla sopimattomat.

Vältä onnettomuudet

Nyrkkisääntönä on, että kokenut kuski voi valita kitkat, kokemattoman kannattaa panostaa kunnollisiin nastarenkaisiin. Uusissa autoissa kitkat toimivat paremmin kuin vanhoissa.

VTT:n tutkimuksen mukaan talvikeleillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat, kun vertailukohtana ovat erityyppisten renkaiden osuudet. Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä on ajettaessa jäisellä tiellä – kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos autossa olisi käytetty nastoja.

Ostitko kitkarenkaat netistä tai auton ulkomailta?

Yhä suurempi osa autoilijoista ostaa renkaansa verkkokaupasta. Renkaita ostaessa kannattaa tarkistaa huolellisesti, että ne on suunniteltu pohjoisiin talviolosuhteisiin.

Nastattomilla eurooppalaisilla talvirenkailla ei pärjää Suomen talvessa, sillä niiden kumiseos on tarkoitettu helppoihin talviolosuhteisiin ja suurempiin ajonopeuksiin.

Myös käytettyjen tuontiautojen mukana Suomeen tulee usein Keski-Euroopan sulien kelien talveen ja moottoritieajoon soveltuvia renkaita. Näissä talvella tuodussa autossa saattaa siis olla alla Suomen keleihin täysin sopimattomat renkaat.

Nykyisellään Suomessa lähes viidesosa autojen alta löytyvistä kitkarenkaista on suunniteltu Keski-Euroopan olosuhteisiin. Vaikka EU:ssa ollaan, niin kelimme eivät ole sen mukaiset. Turvallisuuden vuoksi kitkat pitää välittömästi vaihtaa pohjoisen olosuhteet kestäviin malleihin tai nastarenkaisiin.

Katso Kumhon talvirenkaat talvisiin Suomen olosuhteisiin.

Liikenteessä näkee paljon kuluneita renkaita, joissa urasyvyyttä on jäljellä enää vain neljästä kolmeen millimetriin. Tämä näkyy myös onnettomuustilastoissa; 2000-luvulla joka seitsemännessä kuolonkolarissa on ollut mukana jokin rengasriski.

Käytännössä tällaiset 3-4 millin urasyvyyden omaavat renkaat ovat loppuun ajettuja, vaikka ne vielä saattavat menetellä syysajossa. Märillä keleillä tulee raja vastaan ja talven liukkailla tarvitaan kunnon kulutuspinnat.

Kahden euron kuntotesti

Ennen talvirenkaiden vaihtoa pitää tarkistaa sekä urien syvyys että renkaiden kunto, lisäksi nastallisissa renkaissa nastojen määrä.

Helppo muistisääntö on, että talvirengas on hyvä, kun siinä on urasyvyyttä jäljellä viisi milliä ja ikää enintään viisi vuotta. Urasyvyyden riittävyyden tarkista helposti kahden euron kolikolla. Renkaan DOT-koodista puolestaan näkee valmistusvuoden ja viikon. Nastoja pitää nastarenkaassa olla jäljellä riittävästi, vähintään 80 %.

Tarkkaile ajotapaa ja renkaita

Liikenteessä näkee kaikenlaista. Kuskin kannattaa muiden liikennekäyttäytymisen tarkkailun ohella kiinnittää huomiota myös omiin ajotapoihinsa. Hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä.

Renkaiden kulutuskestävyys on riippuvainen autosta, ajotavasta ja ajo-olosuhteista. Renkaat kestävät pidempään, kun kuljettaja pyrkii ennakoimaan tilanteet, välttämään renkaiden vinguttamista, voimakkaita kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä kaahailua kaarteissa.

Liian alhainen rengaspaine, virheellinen tasapainotus, väärät ohjauskulmat ja kuluneet iskunvaimentimet kuluttavat renkaita epätasaisesti ja vaikeuttavat auton hallittavuutta. Katukivet ja teiden kuopat voivat vioittaa renkaita. Renkaiden kunto ja rengaspaineet kannattaakin tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa.